Viikon päätteeksi Taimi pääsi pitkästä aikaa juoksutauon jälkeen Hukkaharkkoihin. Edellisen kerran olemme etsineet kurssilla, jossa homma Taimin kanssa levisi kirjaimellisesti käsiin. Siispä pienellä jännityksellä lähdimme metsään.

Taimi oli todella innokas, ja se ampaisi metsään saatuaan ilmeisesti jo vähän aiemmin hajua maalihenkilöstä. Oli sovittu, että löydöstä palkataan, eli ei tarvitse haukkua. Mutta jos itse haukkuu, niin haukkuu. Varauduin siis kuuntelemaan tarkasti, mistä päin alkaa kehuja kuulua, Taimi kun oli selvästi jo päättänyt, mihin menee enkä minä ihan pysynyt mukana. Pian alkoi mäen alta kuulua haukun remakkaa! Siellähän se Taimi oli ensimmäisen maalimiehen luona haukkumassa. :D Toistakin ukkoa se lähti hakemaan heti hyvin päättäväisesti, ja pari haukahdusta kertoivatkin pian suunnan, jossa maalimies olisi löydettävissä. Taimi oli kaksi kertaa haukahtanut löydettyään, mutta sitten alkanut haistella vähän maata, jolloin maalimies toimi  kuten pitikin, eli alkoi kehua ja palkata Taimia, jolloin huomio kiinnittyi takaisin oikeaan kohteeseen. :)

Kiva mieli jäi. :)