Tiistain agitreenit. Arska jäi kotiin, kun ilmeisesti rustonpalat mahassa aiheuttivat vatsakipua ja oksentelua. :( Aapi-raasu, miun agikoira. Taimin kanssa käytiin ensin ottamassa keppejä. Puolikkailla tein molemmin puolin, hyvin meni! Sitten tehtiin pari-kolme kertaa kokonaiset kepit onnistuneesti. Itse treeneissä tehtiin aluksi putkea ja muuria. Sitten tein hyppyä ja pussia namialustalla, toi kivaa vauhtia. :D Vähän välistävetoja ja puomia, sekä 180 asteen käännöstä kahdella hypyllä. Loppuun tehtiin vähän pidempi pätkä kerran, jossa intoa oli ja hurrja herrrrkkupalkka päätökseksi. Nyt pitää palata vähän taaksepäin ja tehdä helpompaa, on tullut tehtyä ehkä kuitenkin vaikeammalla tasolla kuin ennen Taimin juoksuja. Kiire ei oo mihinkään, kivaa vaan pitää olla!

Treenin välillä Satu haukutti Taimia. Haukkutreeni oli juuri sellainen kuin olin toivonut! Satu seisoi purkin kanssa passiivisena, ja Taimi tarjosi haukkua. Hyvän setin jälkeen kädestä nami, ja purkkihenkilön uusi passivoituminen ja hyvän haukkusetin jälkeen namipurkki. Näitä kaksi settiä. Taimi piti n. 3 haukun jälkeen pienen tauon, jolla jäi odottamaan joko palkka tulee. Näissä nimenomaan ei saa erehtyä palkkaamaan, vaan odottaa että se reippaana jatkaa kunnolla ja sitten vasta nopea palkkaus oikea-aikaisesti. Hienoo, hienoo. :) Kiitos Satu.

Treenin lopuksi tehtiin vielä paikkamakuu. Taimi haukahti ulkoa kuuluville seuraavan treeniryhmän äänille, mutta muuten pysyi hyvin paikallaan. Tehtiin vielä kahdesti kepit ja puomi ja siinäpä se sitten oli. Loppulenkki ja kottii. Kotona odotti ihan terve ha hyväntuulinen Arvi, joka halusi tokoilla hienona poikana :). Taran kanssa jatkettiin seisomasta-hissinä-maahanmeno-harjoitusta, joka on tosi vaikeaa, kun Tara alkaa tepsuttaa innostuessaan. Melkein oikein, mutta ylimääräinen tassuntepsutus saattaa tulla väliin. Pitää olla hemmetin tarkkana, että vahvistaa vain tepsuttamatonta maahanmenoa, jotta se voi tajuta joskus, mitä siltö oikeasti odotan. Hassu.