Raviradan parkkipaikalla Heljän ja koirien kanssa. Tein Taran kanssa ensin. Se ei ollut nyt niin kierroksilla, mikä näkyi tarkoissa suorituksissa, mutta enemmän tietysti tykkään siitä että koira olisi innokkaampi. Seuraaminen oli parempaa kuin aikoihin, ei teputellut tassuillaan nyt ollenkaan. Kaukoissa sama juttu, eli nyt oli hiljaa, liikkui vähän sivusuunnassa. Ei tehty nyt niitä liikaa, ettei se alkaisi haukkua. Noudon palautuksia hypyn yli ja sitten hyppynoutoa. Palaaminen hypyn kautta oli vähän epävarmaa, mikä nyt voi johtua minun epämääräisestä esteestäkin. Ruutuja yritettiin, kävin jopa taputtamassa tyhjää ruutua ennen ensimmäistä yritystä, kun se ei yhtään hakenut katseella sinne päin, mutta ei onnistunut. Hyvin läheltä tehtynä meni ihan ok, tarvitsi hirveästi tukea ja varmistelua, haukkui. Mutta ei tässä muuta voi kuin mennä tuolle asteelle takaisin, oikotietä ei vaan ole.

Taimin kanssa ensin paikkamakuu, ei varmaan kolmea minuuttia, mutta hyviä häiriöitä oli. Vähän murahti (suu kiinni) yhtäkkiä näköpiiriin tulleelle koiralle, mutta ei mitään yrityksiäkään nousta, eipä sillä kyllä koskaan oikeastaan olekaan. Palkkasin maahan ja sitten nostin perusasentoon. Hienoa.

Seuraamista, joka oli tosi kivaa, ja juoksukin onnistui hyppimättä. Liikkeestä maahanmenossa ei ongelmaa. Luoksetulon pysäytys ensin takapalkalla, yksi kokonainen ja yksi vielä taakse palkaten. Liikkeestä seisominen, no problemos. :) Jes! Nouto, oli vähän vietereillä, mutta odotti kyllä lupaa. Kaukot mycket bra, hyppy mycket bra. Eli luottavaisin mielin voidaan lauantain kokeeseen lähteä.