Taran kokeen jälkeen lähdettiin Taimin kanssa jäljelle, Riikan ja Morran kanssa. Hellettä edelleen riitti, ja maastokin oli kuivaa. Taimille tein sellaisen useamman sadan metrin (? 300- 400??) jäljen neljällä kepillä höystettynä. Useampi kulma löytyi, samoin metsäkoneen urien ylitystä. Puolessa välissä maasto vaihtui heinikkomaisesta metsänpohjasta perus mustikkavarvikkoon, jossa oli suopursuja siellä täällä. Ei vanhennut kuin puoli tuntia. 

Jäljen nosto n. 4 metrin päästä, eteni suoraan ja lähti hyvin jäljen mukaan. Kulmat hienosti, kaksi ensimmäistä keppiäkin tosi hyvin. Sitten vaihtui maasto, ja työskentely muuttui korkeammalle ihan selkeästi. Ensimmäinen tämän maaston keppi meinasi jäädä, kutsuin takasin ja pyysin nostamaan jäljen, jolloin tuli kepille ja ilmaisi. Itse ajatelin, että kun se työskenteli ylempänä kuin aiemmin / normaalisti, se keppi jäi vähän paitsioon? Näitä siis tehtävä myös enemmän, eli korkeammassa varvikossa jälkiä ja keppejä. Uran ylitys ihan hyvä, se ylitettin itseasiassa kahdesti. Viimeiselle kepille ilmaisu ja palkka. :) Oli olosuhteiden mukainen jälke, ja taas uusia ideoita jatkoon.