Taimilla on alkanut pieni valeraskaus. Kotona on parina iltana kuulunut pesän kaivuuta sängyn alla. Lisäksi Taimi on aika hellyydenkipeä, ja pieni äänen korotus saa sen ottamaan ilmeen "elä huua kun miun pienet sievät korvat ihan särkyy tästä ja ne tippuu lattiallekin". Muuten aika normimeininki. Ajattelin kuitenkin, että treeneissä on syytä varautua niin, että tehdään jotain tosi sytyttävää, eikä liian vaikeeta taikka paljon toistoja... No se ajattelu osoittautui kuitenkin turhaksi, koska hallissa miulla oli oma pieni ruskea salama ( kyllä, se on huvittava lempinimi) mukana, eikä mikään kainovieno . :)

Tehtiin kaksi lyhyttä pätkää, joissa tosi nopeat ja näppärät kontaktit sekä hitsin mukavat kepit. Tehtiin myös keinua erikseen, joka erittäin bueno, myös ratapätkällä. Viimeinen rata isolla palkalla toimi kuten pitikin. Että voi tulla hyvä mieli treeneistä!

Arvi väsähti! Ei ole muuten aikoihin käynytkään niin. Tehtiin kepeillä toistoja, ja se tuntui väsähtävän. Noo, kun pääsi tekemään taas ratapätkää, intoa löytyi lisää. Muuten aika jees, otin välillä kontakteilla pysäytyksiä, ne on kyllä muistunut mieleen heti kun on vähänkin niitä tehty. Kunnon lepoa vaan ennen sunnuntaina ja energiavarastot täynna kisoihin. 

Kotona on Taimeen kanssa tehty tunnaria ja kaukoja. Ne vahvistuu omalla painollaan kivasti. Huomenna pääsee taas ottamaan ulkona, kun on porkkistreenit ja toisaalta pitäisi olla vähän pakkastakin, ettei olisi niin ällöä.