Olenpas ollut huono bloggaaja, kun kissanristiäisistä ei ole heti merkintää. :D Mutta siis päivityksen alla ensin torstain Kuttukuukutukuukutukuu, jossa töitä tehtiin ensin pienellä porukalla isossa aidassa, ja sitten monen kymmenen porukalla pellolla. Pienesä aidassa yritin mennä lampaiden edellä, se on näköjään minulle hakalaa. Tai siis en pysty keskittymään pitämää koiraa tarpeeksi kaukana, ettei lampaat ryysi ohitseni ja takaisin portille. Aika samanlaiset hommat jatkui, mutta Taimi ei enää hyppinyt niin paljon vastenkaan. Isolla porukalla oli hieno meno, mentiin Ajan ja Riikan pariksi. Oikein kivoja pätkiä taas, ja miten nätisti Taimi käyttäytyi lampaiden kanssa niin isojen ja pienten. Morra oli taas elementissään ja ertiyisesti beussien työskentely tässä hommassa sykähdytti!

Eilen etsiskeltiin erikoisissa hukkiksissa. Tehtiin ihan kunnon etsintöjä, ja näkyi kyllä, että yleensä pyöritään pientä ympyrää samassa kohtaa. Taimin kanssa oli tarkoitus kiertää iso rinne kokonaan, mutta se lähti heti rinteeseen, joss maalimiehet yleensä ovat. Ajattelin, että annampa sen etsiä mahdollisimman itsenäisesti, ja olimme jo koko rinteen toisella laidalla, kun puhelin soi: Taimi oli palannut kodalle. Se oli varmaan etsinyt rinteellä, eikä enää kuullut missä me kuljimme, tuuli oli poispäin meistä mutta polku, jossa oli jo kuljettu monesti oli tuulen yläpuolella, joten haju tuli sieltä. Pyydettiin, että kotahenkilö tuo Taimia rinteelle, ja minä huudan Taimia. :D Taimi oli lähtenyt hyvin matkaan, ja meni sinne minne näytettiin, kunnes lopulta kuuli ääneni ja oli pinkaissut täysillä matkaan. Tultuaan minun luo, Taimi jatkoi hommia reippaana, vähän niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkan. Oli se vähän väsyneempi, ja etsiskeli myyriä hieman enemmän. Kuljettiin alueella, ja lopulta Taimi sai hajua, ja lähti suorittamaan etsintätehtävää. Oli todella motivoituneen näköinen haukkuessaan varsin mallikkaasti Maalihenkilöä. :) Kivaa vaihtelua ja haastetta.

Taran etsintä oli myös uudella alueella, jonne kuljettiin vähän pidempi matka. Tara risteilee aluetta kyllä mallikelpoisesti. Kova tuuli toi omaa haastetta, ja vaikka oltiin kävelty liki jäljen päältä, oli hajut hyvin sekoittuneet, kun sitä viimeistä vinkkiä se ei saanut. Hyvin se siinä nuoressa taimikossa yritti saada hajun lähdettä, ja vilahteli ohitsemme milloin mistäkin päin. Lopulta se kuitenkin ratkaisi homman hyvin itsenäisesti. :) Pätevä mummu.

Tänään sitten käväisin Linnunlahdella ennen estetalkoita Penttilän kentällä. Koko homma on nyt etäpalkkatreenin myötä saanut ryhtiä, ja kaikki väliseurauttamiset olivat intentiivisiä. Ensin hyppynoudon palautus 80 cm:stä, tiivis ja suora tuonti!.Sitten kerran A-este ylitettynä, sitten helpotettuna noutoharkkana, ja lopuksi vielä niin että heitin kapulan esteen yli, mutta menin Taimin lähdettyä ohjaamaan sivusta varmuudeksi. Ihan mahtava juttu!