Alkuviikko on tahkottu tottiksen parissa, mikä onkin tuottanut tulosta. Maanantaina otettiin Heljän kanssa treeniä Pataluodossa, jossa kokeilin etäpalkan kanssa maassa tehtävän tottiksen tilaa. Homma levisi heti alkusuoralla, kun Taimi ei varsinaisesti seurannut vaan käveli mukana skannaillen reunoja. Pieni muistutus ohjaajasta, ja homma toimi huomattavasti paremmin. Liikkeestä istumisessa maahan, josta pyysin sen korjaamaan asennon, ja tämä oli itseasiassa ilmeisesti käännekohta tämän liikkeen suhteen, sillä sen jälkeen liike on toiminut (lisää myöhemmin kirjoituksessa). Maahan + luokse oli superhyvät. Tasamaanouto isolla kapulalla jees, sitten muutama seuraamisaskel ja palkalle. Luimuili jotain askelissa. 

Otettiin vielä toinen kivempi setti, jossa oli tarkoitus tehdä kaukojen vaihtoja. Ensimmäinen istumaannousu olikin hieno! Sitten Taimi näki noutokapulan maassa, ja palautti sen minulle laukalla. No pakkohan se oli superpalkata siitä autolla, vaikken pyytänytkään. ;)

Oli mietiskeltävä, miksi tottiksesta on puuttunut se viimeinen intensiivisyys. Ja olenhan minä sitä uumoillutkin, mutta nyt oli vaan pakko taas avata silmät: jos käyttää etäpalkkaa, on se myös opetettava koiralle. Siitä lähtien kun eteenmenoa on tehty, seuraaminen ei ole tuntunut ihan samalla kuin ennen. Omaa laiskuutta saa nyt syyttää. Ajattelin, että en jaksa sen kummemmin opettaa sitä, kun on kivempi tehdä liikkeitä ja nehän Taimi jo osaa. Mutta ei sitten voi yhtäkkiä käyttää etäpalkkaa, jos sitä ei koiralle opetakaan! Homma on toiminut, kun loppupalkka on minulla, mutta koska minusta etäpalkka toimii erityisesti tottiksessa, joka päättyy eteenmenoon, ja johon voi siis treeneissä alkaa tähdätä ja ketjuttaa liikkeitä, on sen käyttö opetettava. AHAA! Uskon siis, että tässä oli käännekohta minulle treenien ja etenemisen suhteen. Se tuntuu hyvin loogiselle.  Ei pidä kiirehtiä, pitää nauttia koulutuksesta ja siitä, että saisi asian opetettua koiralle oikein.

Illalla sitten halusin heti kokeilla ja aloittaa tämän treenaamista, ja iltalenkillä otettiin etäpalkalle irtoamista hyvästä pätkästä. Kokeilin myös istumisen, joka toimi heti.

Tiistaina tehtiin iltalenkillä niin ikään etäpalkkaa, pari kertaa sillä palkkaamista, ja seuraaminen oli jo paljon parempaa, siis tiiviys on tullut takaisin. :) Kokeiltiin taas myös istumista, joka onnistui sekin, taas. 

Tänään mentiin Niittylahden koululle Riikan ja Heljän kanssa. Alkuun Taimin kanssa tuomarin kättelyyn meno. Seuraaminen jo tässä oli paljon parempaa. Kerran lähti haistelemaan Riikkaa, mutta otettiin pari toistoa. Tästä jatkettiin noudon palautus hetsaamalla, palautti kivan tiiviisti. Vanhat kunnon treenimeiningit! Sitten istuminen, jälleen aivan nappi. Ei uskoisi, mutta näin se on. Sitten maahanmeno (superi) ja luoksari (hyvä muttei korvat niskaamyöten). Loppuun kaksi etäpalkkaseuraamista, jotka oli taas vaan paremmat kuin ennen. N. 10 askeleen jälkeen se tekee pienen liikkeen, eli on omaksunut sen kohdan, jossa tulee jäävä liike, joten vaihtelua siihen ehdottomasti! Muuten kyllä saa taas olla kovin tyytväinen. Kun keksin, mitä ja miten pitää treenata, on molemmat meistä ihan liekeissä. :D

Alunperin oli tarkoitius päästä jo 18.6. Leppävirralle kokeeseen, mutta olen päättänyt, että ensin treenataan tottis valmiiksi, eikä vain melkein valmiiksi. Niin ollaan tehty tokokokeidenkin kanssa alunperin ja se on hyvä periaate, varsinkin kun mennään uuteen lajiin, ja haluan ensimmäisestä koekokemuksesta mahdollisimman mielekkään ja tutun. Toko menee jo omalla koepainollaan, ja olen hirmu tyytyväinen siihen, miten homma siellä toimii. Tämä on vähän erilainen juttu, ja uusia liikkeitä on kuitenkin esteet ja eteenmeno, jotka on saatava myös varmoiksi. Haluan, että tässä meillä olisi myös toimiva kokonaisuus, jolloin koevuosia olisi edessä toivottavasti monta. :)