Tänäkin aamuna tuttuja kuvioita, nyt kentällä. Taimille vielä siis ilman häiriöitä, ja kaikki taas oikein hyviä. Aluksi lähempää, lopulta kokopitkästä matkasta. Pitäisi tehdäkin vielä ylipitkästä myös. Kerran kokonaisena. Kaukoissa ylipitkää matkaa, siinä tuli vähän vääriä, tosin korvaa kutittanut ötö varmaan vei vähän keskittymistä. Joka tapauksessa kaukoja vahvistellaan kotioloissa.

Uusi kaninkarvalelu on nyt ihan ykkönen. Kaninkarvalelun lisäksi ostin yhden "haistap*ska"-lelun, joka odotetusti hajosikin jo toisella leikkikerralla. Mutta Taimi valitsi sen itse Agirodun kojusta, niin pitihän se ostaa. Taimi ei arvosta näköjään laatua. Kivointa on, että vuoden kateissa ollut, kallis, Joken puolkiksi lampaankarvainen, puoliksi nahkainen patukka löytyi Nelliltä! Meillä on siis kolme uutta lelua, hihi. 

Taralle tehtiin vaikeaa ruutua. Kun ei ole mitään pelättävää, osaa itsekin asettaa vaikeustasoa ilamn että sitten jännityksissä hermostuisi. Toisella puolella juoksulinjaa kassi, toisella puolella tyhjä namipurkki. Näin jo valmisteluista, että juoksee kassille. Aikansa se hääräsi, nosti kassia, kaiveli tassuillaan tyhjiä namipurkkeja, mutta pakotin sen itse lähtemään yrittämään ruutua. Oli tosi vaikeaa, mutta lopulta se suostui lähteä juoksemaan ruutua kohden, ja sitten se äkkäsi homman. Tehtiin vielä useampia toistoja.