Jep. Eiliset treenit oli vuoden viimeiset. Yritin Korpun kanssa tosin vielä vähän koulutusta, mutta kai sen mielestä se alustajuttu on niin tylsä, ettei sitä enää nappaa. :D "High Five" kyllä lentää. Eli olkoon uuden vuoden lupaus keksiä joku toiminnallisempi koulutusjuttu Korpulle.

Tänään käytiin vaan ihana, kunnon hankilenkki. Koirilla oli hauskaa, ja Tara taas jotenkin ekstrasti liihotteli ja riekkui. Onpa hyvä, että se on noin hyvässä kunnossa.

Arvaa laji ja yksilö?

No sitten sitä mennyttä ja tulevaa, kuten vuoden kynnyksellä on ollut tapana. :) Kuluneen vuoden tavoitteet Taimin kanssa oli Tokon voittajasta ykkönen, osallistuminen jälkikokeeseen ja muutama nolla kolmosista. Check, check, check. Voittajan ykkönen antoi odottaa syksyyn, mutta sen paremmin sitten, ja tuplana, kaupan päällisinä luokan Lappalaiskoirien rotumestaruus. Jälkikokeeseen osallistuttiin, eikä kauas jäänyt koulari. Aksassa taisi tulla kolme nollaa, joista Lappeenrannassa saadut tuplat taitaa puuttua vielä KoiraNetistä. Muistan kyllä sellaiset meidän tehneen. Aksavuosi päättyikin jo Agirotuun, kun juoksut, muutot ja uuden tuulet mullistivat koko loppuvuoden.

Ekstrana sitten pääsiin luonnetestaamaan Taimin pääkoppaa, ja oli loppujen lopuksi ihan odotettu tulos. Syksyllä silmätarkastus näytti edelleen kirkasta, ja vielä vuoden loppuhuipennukseksi astutus onnistui teknisesti, jää ensi vuoden kerrottavaksi, onnistuiko muuten. Näyttelyissähän pyörähdettiin taas moninaisin tuloksia, T, EH ja ERI oli saavutukset, kahdesti Vara-Serti tuliaisina.

Ensi vuonna tavoitteita edelleen on, vaikka esimerkiksi pentukysymys jättää auki käytännön toteutuksen. Tarkoitus olisi kesä ottaa jäljelle, ja saada JK1. Viimeistään sitten syksykaudella korkattaisiin Tokon EVL, josta tavoitteena on saada ykkönen ensi vuoden aikana. Agility niin ikään todennäköisesti jatkuu syksymmällä, mutta siinä myös nolla-pari tavoitteena. :)

Arvin kanssa aksailtiin ja käytiin möllitokossa hienoilemassa. Tää vuonna edelleen aksailua (kunhan paperit löytyy..) ja olen päättänyt lähteä Toko-kokeeseen sen kanssa. Kerran pari voisi käydä avoimessa kokeilemassa, miltä se taas tuntuu. 

Tara kävi toistaiseksi viimeiset Toko-kokeensa voittajassa, tai missään. Jatkosta ei ole suunnitelmaa, mikään ei estä kuitenkaan osallistumasta. Lähinnä tavoitteena on, että Tara pitää yhtä hyvän kunnon niin henkisesti kuin fyysisesti, ja se harrastelee toisten ohssa kaikkea mahdollista. Hyvä Taraa!

Muuten tätä vuotta miettiessä menee pää ihan pyörälle. Milloinkohan elämässä olisi ollut niin paljon äksöniä. Ja tänne on päädytty, Kalkkisiin jonnekin Päivät-Hämeen perukoille. Ja tuntuu just sille, mitä on odottanut. Vaikeaa on ollut, kyllä, mutta samalla jotenkin niin ihmeellistä, ettei voi vielä käsittääkään. Sydän kuitenkin toivoa täynnä haluan toivottaa kaikille lukijoille

Ihmeellistä ja onnentäyteistä uutta vuotta!