Ei auta jäädä tuleen makaamaan tai jtn, joten heti vaan treenaamaan illalla Teijan, Ruutin ja Kadin kanssa. Taimi oli ollut koko päivän töissä ja vaikutti jotenkin väsyneelle tai jotain. Mutta tein ensin Arvin kanssa. 

Arvi teki koetreeniä: seuraaminen, nouto ja hyppy. En vapauttanut välissä, kehuin vaan hiljaa. Sen kehunkin voisi melkein jättää Arvin kanssa pois, mutta toimi kyllä näinkin. Noudossa tuli yksi lähtöhaukku, ja mutinaa kuului välillä mutta ei ollut niin vallatonta nyt se äänen käyttö. Lupailee ihan hyvää. Pitäisi vaan muistaa treenata nyt ihan varmaksi kapulan tuonti suoraan sivulle, kun turhaan tuotan sitä eteen, kun se on muutenkin hankala. Suoraan sivulle tuotuna voi olla vähemmän painostava ja jää yksi pistemenetyspaikka vähemmäksi.

Taimin kanssa ideana mennä taas suunnissa eteenpäin. Tehtiinpä siis niin, että merkille meno ja sitten oikeassa matkassa olevan suunnat, siis alustoilla. Paitsi että kuvittelin oikean matkan olevan lyhyempi, joten ei ne vielä ollutkaan oikeassa matkassa. :P No, mut siis merkin kautta ja käskytettynä nää toimi tänään virheettä! Ja ihan sika hyvä fiilis ja meno, ei ollukkaa väsynyt! Viimeiseen vaihdettiin matka ihan oikeaksi, mutta ei mitään hämminkiä aiheesta, vaan oikein innokas ja varma. Nyt siis vielä näitä oikeasta matkasta tehtyjä käskytettynä, alustoja voisi vielä pienentää ja ottaa niillä ennen kuin otetaan taas kapulat peliin.

Kaukoja tehtiin myös häiriöllä, yksikköjä ja pari kaksikkoa. Kääntyy taas turhaan sivuttain, vaikka etenemää ei tule. Huomioitava.

Paikallaolot tehtiin molemmat, eipä niissä mitään. Oltiin kyllä aidan takana, ja koirat näkee väleistä, mutta se ei nyt haittaa mitään. Otin vielä pari ruutuun lähetystä lähempää ja yhden merkiltä maahan saakka, josta loparipalkka. Jes, miten hienoo!

Tuli kyllä hirveen hyvä mieli treeneistä, kun kaikki sujui vaikka ajattelin, etten Taimin kanssa ottaisi tänään paljon mitään. Se on kyllä sellainen pikku tokokoira. Ei ole kysymystäkään, mikä meidän ykköslaji nykyään on. Niinpä varaudutaan siihen, ellei jostain syystä niitä sala-salamatkustajia ole sittenkin, niin keväällä päästäisiin korkkaamaan evl. Ja sillähän on nyt aivan upea turkki (vaikka itse kehunkin että on niin ja niin hieno koira tää joo taas ettei tosikaan ;) - mutta kun se on sitä miulle!), että voisi varmaan näyttelyynkin viedä tyrkylle.  

Tara sai hillua ruutua ja hyppynoutoa. Ennen treenejä otin sillä myös massanoutoa, eli kaksi puuta ja yksi metallikapula valmiiksi läjässä, ja se sai putkeen noutaa niitä. Tarakin on ihan huippu taas.