Ja nyt se on korkattu: jälkikausi! Laidunpellot ovat sulat, eikä elukat vielä pelloilla, joten sinnepä siis. :)

Parinsadan metrin jälki siis laitsalla, jossa talven yli muhinutta hevonkakkaa, paljon. Neljä keppiä, ikää jäljellä n. puoli tuntia.

Hyvä nosto, hyvin imi jälkeä, kakka ei kiinnostanut yhtään! Siinä sitä mentiin nenä tiiviisti maassa koko jäljen, kaikki kepit nousi. Yhdellä en laskenut eteenpäin ennen kuin tarkensi itsensä kepille. 

Eka jälki siis sellainen kun pitää: onnistunut ja motivoitunut. Nää lähtee taas tästä. :D