Muutama tunti unta yöllä, ja Mämmikarkelot part 2. alkoi. Hieman saattoi olla ohjaaja uninen. Tänään kaikki agiratoja.

Ekalla radalla meno tuntui aavistuksen tahmealle, mutta radat oli tosi kivoja eiliseen verrattuna. :) Ja päästiin kuin päästiinkin ihanneajan alle, joten yksi nolla sitten heti ekalla radalla. Nyt kerkesin ohjata, kun Taimilla selvästi eilinen taisi painaa. Leikki kuitenkin hulluna ennen rataa ja intoili, ja etenemä oli siis riittävää. :) Niin joo, ja kun eilen manasin ,että jos itse olin kehnoin, niin ei kyllä koira pelastanut yhtään, niin tällä radalla Taimi pelasti hyllyltä!!!

Toinen rata oli menoltaan jo reippaampaakin. :) Siellä vaan sellainen lipsahdushylly, kun piti mennä putkeen puomin alla, niin meni puomille. Oli varmaan jo hypyllä lukenut esteen, eikä siinä ohjaukset auttanut. Mutta jatkettiin siitä täysillä loppuun vaan.Hyvä fiilis!

Kolmas rata olikin mielenkiintoinen... siis ei muuten, mutta siinä jutellessamme unohdin mennä rataantutustumiseen! :D Oli niin tiukat jalostusneuvottelut vanhojen treenikavereiden kanss, että vähemmästäkin. Ei hitto, vielä ne radan unohdukset, mutta että rataantutustumisen unohtuminen. Hankittu dementia? No lahjattomat treenaa, ja virheetön rata tehtiin ihan vaan kiusallaan, koska voitiin. ;) Yliaikaa kolmisen sekkaa, Taimi oli jo uupunut selvästi, menossa näkyi, vaikka edelleen se oli ihan innoissaan maneesissa. Tämä kuudes oli jo vaan sillekin rankka, mutta tykkään sen ilmeestä radan jälkeen, kun toinen on oikeasti yrittänyt.

Mutta tulipahan kokeiltua tälläinen kisarundi. Ja ihan huisan hauskaa oli.. no ainakin tänään, jos eiliset fiilarit oli vähän sellaisia, että mitä hittoa mie näillä kisakentillä teen. Harmi vaan että se tauko taitaa nyt tulla ihan pian, ja millon sitä sitten taas ollaan seuraavaksi kisakunnossa, saa nähdä. Ku nvielä saisi yhdistettyä sen eilisen vauhdin ja onnistuneen ohjauksen. Se on oikeasti hyvä tavoite!