Vaikka yö meni valvoessa, ja aamulla ajattelin kuolon korjaavan, niin yllätykseksi öinen pahis lienee vienyt suurimman osan taudista mennessään. Siispä toiveet huomisista agikisoista elää, jippii!

Töiden jälkeen kuitenkin käytettiin sijainti hyväksi, ja käytiin maneesilla tokoilemassa keskenään koirien kanssa. Olisi kyllä ollut paikallaan koetreeni, mutta kun seura puuttui. Siispä hillua vähän.

Thaimé aloitti ihan ruutuhommilla. Ei alustaa, hieno meno takareunaan, josta itskubool. Beibe se oli hyvä. :) Kaukot (nam), hyppynouto puulla, kun metukka jäi kotiin kun sitä ollaan tehty nyt ruualla. Ei valittamista. Yksi ohjattu oikee, jossa meni takanani olleeseen ruutuun, mikä ei ollut ihme, koska sen se siitä merkiltä näki. Mutta ei mennyt häpsingilleen, vaan korjattuna haki oikean. Uusiksi vielä ja ka' se ol siinä. Joitakin merkkejä otin muuten suorapalkalla ennen näitä liikkeitä. Ihan hurrrrrrrja spiriitti, ja kyllä sielu lepäsi, vaikka ruumis on puolikuntoinen. 

Tara sai tehdä voittajaa joka toisesta liikkeestä palkaten. Kaukoilla aloitus, hui! Mutta hyvin yhtä haukahdusta lukuun ottamatta. Siitä luoksari, ok. Ruutu, jossa ennakoin sen menevän väärälle häiriölle, joten mentiin lähemmäs ja kävisn vielä ruudun takana taputtamassa ilmaan. Lähempää ja kauempaa huippuruudut. Hyppynouto kans ja liikkeestä istuminen. Mummo oli rautaa. Iron, grandma'.

Arville ruutuja. Vaan nyt vaan leikittiin ruudussa alkuun, ei lelua sinne valmiiksi. --Frrrrruuuuuum--- kun se juoksi maantiekiitäjänä töjöttämään just oikeeseen paikkaan. Uudelleen vielä kahdesti. Vittiläinen kun sen ruudun saisi tämän näköiseski oikeasti!!! Hyppynouto otettiin myös ekaa kertaa, ei siinä juuri ongelmaa. Ensin mietittiin, että voiko nyt noutaa, mutta kun voi, niin ei siinä sit mitää.

Ainiin, ja Taimihan on taas kevään kunniaksi laihduttanut sporttikuntoon. ;) Ts. Taimilla ei ole juuri pohjavillaa. xD Odotan jo niitä "onpa se laihtunut"-kommentteja. Sillä on tänä talvena ollut kyllä paras karva ikinä! Maalla kaikki on paremmin.