Lappalaisten tokotreenissä tänään ulkovuoro. Taimi aloitti, enpä olekaan treenaillut taas pariin päivään. Tai se tuntuu ikuisuudelle, ja mietin että miksi. Ainiin, Taimilla oli juoksut, niin ei päässyt. Kun ei käy yhteistreeneissä, tuntuu kuin ei treenaisi ollenkaan. No ei sekään niin kaukaa haettua nyt ole ollut. Plaaaaaaaaah. Voisi kai vaan todeta, että elämäntilanne nyt on vaan vähän eri, ja vaikka kaikki menee pääpiirteissään hyvin, niin lievä krooninen univajehan se jatkuvasti on päällä. Mutta voisi sitä nyt taas ottaakin itseään niskasta, ja alkaa touhuta taas paremmalla sykkeellä. Sisua, p*rkele!

Harjoituksen vuoksi myös vauva osallistui tokotreeniin tänään, eikä sekään ihan hasardi toteutus ollut, eli hätätapauksessa se voi olla mukanakin. :) Kiitos vaan Tiinalle, hyvä oli hyssytys! :D

No mutta siis Taimin treeni. Luoksarilla aloitettiin. Eka läpijuoksu ok. Tokalla ennakoi pysähtymistä, mutta en hiillostunut, vaan kiltti uusi pyyntö, jolla tuli hyvin. Muutaman läpijuoksut ja sitten seisahtumisjumppaa. Varsin oli aikalailla jees meno! Seuraavaksi kaukojumppaa, jossa s-i vaihto toimi, tai siis oli liioiteltu! :D Voi Taimi kun se niin innostui. Seisomisessa välillä tepasteli, siis teki oikein ja innostui ja sitten tepasteli jne. Mutta muistutuksella muisti pitää käpälänsä sijoillaan. Mikä parasta, se asenne liikkeessä on nyt oikea - siis keskittyminen tekemiseen, ei takapalkkaan. Viimeiseksi pala seuraamista, vähän askelia, hidasta jne. Oli hieeeeno ja iso palkka tästä ilosta. 

Surin kanssa olen kokenut kotona sellaisen "hukkaan menee" ilmiön. Ja vaikka ei olekaan ollut tarkoitus niin paljon treenata, niin välillä iskee sellainen "mutta mie haluun!!!" olo sen treenaamisen kanssa. Tänään treenit osoitti kuitenkin että ihan tarpeeksi on keretty, ja ihan oikeilla teillä sen kanssa ollaan. Kypsytellään hitaaaaasti tämä yksilö. Leikkii, riehuu, intoilee, sikailee. Siinäpä niitä Surin hommia. Ja eteentuloja tehtiin hienosti, pari sivulletuloa ja pari pentuluoksaria. Se oli ihana.