Kuuman päivän riesa ensimmäistä kertaa tänä kesänä - PAARMAT! Meinasin lopettaa jäljenteon kesken, kun ällötti ja puistatti ne karsean kokoiset jättipaarmat, jotka kiertelivät puolustuskyvytöntä jäljentallaajaa, siis minua. Mutta urheasti huolimatta noista purevista p*rkeleistä tallasin jäljen, johon tuli kaksi kulmaa ja pari parin metrin tyhjää pätkää. Tuuli pyöri pellolla, ja olosuhteet olivat tyyliin tulee vastaan tai myöten. Siellä sitten istuimme paarmoilta turvassa autossa puhaltimien huutaessa hoosiannaa ja odotimme jäljen vahenemista sen verran, että homma voisi edes jollain todennäköisyydellä onnistua.

Ja onnistuihan se :). Paivän paasto ennen jälkeä rauhoitti mukavasti Taimia etsimään nameja. Tyhjät menivät hyvin, niillä nenä kävi eritoten mielestäni. Kulmassa vähän hukkasi, mutta itse löysi takaisin jäljelle.