Parin helteisen vapaapäivän jälkeen mentiin Riikan kanssa pitkästä, pitkästa aikaa jälkimetsään porukalla. :) Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutua. Tara sai etsiä ihan ensin. Tara juoksi varsin hienosti koko tallattua aluetta, mutta ei tajunnut nyt, että ne esineet oli se juju.. Kun se tajusi ensimmäisen tuoda, toinen olikin jo vähän helpompi. Tara sai myös lopussa tyhjentää ruudun meidän kanssa lopuista esineistä.

Taimille kokeiltiin Kaisan viimeeksi ehdottamaa kikkaa. Riikka jätti matkalla takalaidalle puoleen väliin ruutua neljä esinettä, ja heitteli takalaidalla loput esineet. Kaikki esineet olivat nyt tummempia ja maastoutuvampia. Taimi lähti hyvin, mutta haistoi siinä puolessa välissä jo esineen, ja toi siitä sitten yhden. Ajattelin, että toisenkin se ottaa siitä, mutta toisellepa Taimi päätti jatkaa perälle asti, josta tuliaisina hanska. Pidettiin ehkä pienet bileet... :D Molemmat lähdöt olivat hyviä, ja tämä harkka onnistui hyvin vaikkakin eri tavalla kuin oli tarkoitettu. Tarkoitus oli siis oikeasti, että se olisi mennyt ensin takalaitaan (hetsatut esineet). Toinen esine olisi sitten ollut helpompana siinä lähellä, ja vahvistanut ajatusta siitä, että siellä tosiaan on niitä esineitä enemmänkin.

Taimin jälki (nro 39) kulki kuivassa rinnemaastossa. Kuusi keppiä, kulman ja mutkan tapaista ihan varmasti niitäkin, pienemmän tien ja isomman hiekkatien ylitys. Janalla lähti vähän vinoon, mutta korjasi suunnan ja oikein nosto. Ensimmäinen keppi nousi hyvin. Toisen kepin Taimi ilmaisi oudosti - se meni maahan pari metriä kepin jälkeen. En tajua, en muista millaista oli liinankäyttöni, estinkö etenemistä, oliko sillä muistijälki kepistä.. enivei, otettiin takaisinpäin ja uusi yritys. Kepeillä oli muutenkin huolimattomuutta. Myöhemminkin se pitkään paikansi keppiä ja lopulta meni maahan reilusti ennen sitä. Pyysin etsimään uudelleen, ja paikansi kepille. Isomman tien ylitys ok, toiseksi viimeinen keppi hyvä, viimeisellä meni taas ohi.

Arvin jälki kulki rinnettä, siinä oli metsäkoneen urien ylitystä ja kolme esinettä. Perusarvimaista menoa, välillä isotkin sivutarkistukset, mutta muuten hyvää menoa ja jokaiselle esinelle varmat pysäytykset!

Taimin kanssa lienee nyt syytä ajaa vain vierasta jälkeä, ja katsoa onko meno parempi niin & keppien ilmaisut varmemmat, kuten kuvittelisin. Nyt en merkannut paljon jälkeä, mutta ehkä liikaa kuitenkin, kun yritin katsella välillä merkkejä koiran sijaan. Luin Taimiakin kyllä paljon enemmän kuin ennen. Lisäksi intuitio on, että pelkkien pyykkipoikienkin haju häiritsee. Ja mitä noiden keppien kanssa pitäisi tehdä? Jos se menee millään tavalla huomioimatta keppipaikan ohi, pitäisikö vaan jatkaa eteenpäin. Syökö kepeille palauttaminen/ etenemisen estäminen motivaatiota. Kuitenkin jotkut kepit se ilmaisee tosi hiensoti, varmaan silloin kun se ne heti haistaa. Joku ulkopuolinen saisi ehkä katsoa vähän tätä menoa lähiaikoina..