Pohojois-Karjalassa harrastettaan tokkoo. Nii myökii tännää Heljan ja koirien kans.

Taran suhteen ei odotukset olleet korkealla, kun se lompsi autoonkin taas niin anteeksi pyydellen olemustaan. Mutta meille uudella treenipaikalla se olikin ihan mukana jutussa. Tehtiin ruutuun menoja läheltä, se lähti itse melkein tajoilemaan niitä. Vähän haukkui mutta oli reipas ja aloitteellinen. Tehtiin pidempi pätkä seuraamista, eri nopeuksilla. Näitä pidempiä pätkiä olisikin syytä tehdä, skarppasi paljon siinä tehdessä pidempään. Kaukoja ok vaihdoilla, ei juuri liikkunut eikä haukkunut, matkaa n. 5 metriä. Yksi tavisnouto, kun unohdin metskun kotiin, palautus mukavan lähellä. Lopuksi pitkästä matkasta ruutuun meno, virittelin "missä herkku ruu"-sanalla, mikä kyllä saa sen vähän namin etintämoodiin, mutta ei haku, eikä epäröi ja kuuntelee kuitenkin maahan-käskyn. Ja niinpä siis onnistui ruutu hienosti!

Taimeen kanssa muutama ruutuun meno, se ei oikein kosketusalustaa katsonut, eikä se kyllä ollut hirmu näkyväkään. Himmailee vaan turhan aikaisin, jos ei mene alustalle, muuten ihan ok. Pitää muistaa varata kunnon alusta ensikerralle. Seuraamista jokun verran, se ei nyt ollut parasta mahdollista.  Mutta ei nyt voi valittaakaan, sellaista perusmenoa, mutta voisi siis olla parempaakin.

Note to self: Pitäisikin tähän oikeasti kiinnittää huomiota ja alkaa ottaa eri nopeuksilla vaihteluksi, siis myös hitaalla.

Luoksetulon pysäytyksiä meinasin tehdä niin, että neljä kertaa vapautan taakse. Hassusti vaan se neljäs oli liikaa, ja siinä se ensin pysähtyi omia aikojaan. Palautin sen alkuun, ja uusi yritys. Nyt se sitten tarjosi maahanmenon, mikä nyt oli maailman ihme, kun ei sitä olla ikinä edes tehty. Dingdong. Noh, vielä yksi yritys, otin kunnolla välimatkaa Taimiin, ja hyvin meni vielä yksi pysäytys ja sitten eteentulo.

Note to self:  Turhat toistot tässä ihan hyvällä mallilla olevassa liikkeessä alkaa olla turhia. Mene nainen eteenpäin ja keksi jotain uutta treenattavaa. :P

Parit seuraamisen lähdot tein vielä, ne onnistui. Loppuun kaksi noutoa, nehän oli oikein kivat. Palautusasentoon voi kyllä kiinnittää huomiota, että olisi varmasti suora. Pelkkiä palautuksia voisi ottaa muutamat seuraavat kerrat. Tehtiin vielä paikkamakuu loppuun. Olin auton takana piilossa ja kahden minuutin kuluttua hiippailin auton sivulle sanomaan Heljälle että kaksi minuuttia on mennyt. Halla huomasi minut ja luuli varmaan jokskuksi oudoksi hiippariksi kun yhtäkkiä hiippailin oudosti auton takaa, ja se päästi vahtihaukun, jolloin Taimi ja Wicca nousivat ja haukkuivat ja tulivat luo, kun luulivat että siellä tapahtuu jotain liian outoa. Ja Wicca ja Taimi oli niin hienosti, minuutti ja 50 sekkaa oli jo mennyt siis, olisi pitänyt vaan huikata Heljälle väliaikatieto auton yli. En sanonut Taimille mitään mutta annoin ymmärtää ettei ollut hyvä juttu. Tein uuden paikkamakuun Heljän käskytyksellä, ja meni erittäin hyvin. Pitänee nostaa Taimille häiriötreeniastetta, jotta yllättävätkin tilanteen hanskataan. Muuten treeneissä kaivataan taas jotain veihtelua, turhat avoimen luokan hinkutukset voisi jättää vähemmälle, ja mennä treeneissä eteenpäin. Sitten ennen koetta voikin vaikka ottaa muistikuurin enemmän avon liikkeitä.

Lopuksi käytiin reilun tunnin lenkillä, koirilla oli kivaa porukassa!

Samisjengi