Satiin tänään treeniseuraksi Elsa ja Heidi, ja suunnattiin hallille tokoilemaan. Tara aloitti Elsan kanssa paikkaistumisella, mutta kun ei sitä ole oikein opetettu, niin se valui minuutin kohdalla maahan. Eipä siis istumista nyt näin vaikeana, ennen kuin on tehty pohjatyö. Taimi teki sitten paikkamakuun, siinä ei huomauttamisia. 

Taimin hommat alkoivat halliin tulolla, hihna irti ja seurautin aloituspaikkaan. Heidin käskytteli, olin välillä tottelematon. :D Hyvää: sain kontaktin pysymään, ja Taimi kulki minussa kiinni. Mutta muuten seuraaminen oli lähinnä taas sirkustasoa, kun pää heilui välilä huvittavasti, hitaassa käynnissä koira venyi kaksimetriseksi jne. Mutta se asia, mitä halusin parantaa, oli nyt kohdillaan. Hyvä niin. 

Seuraamisen jälkeen heti tunnari kokeenomaisena, vähemmän tosin vääriä ja Heidi pyöri ympärillä ehkä normaalia liikkuria enemmän. Rauhalliset nuuskinnat, tosin jännä hajutyöskentely noin niin kuin muuten. Otti oman ja lähti tulemaan, jolloin iloisesti kehuin, jotta saataisiin onnistunut palautus. Sitten annettiin ketulle kyytiä. Ruutuja tehtiin normityyliin, ja loppuun pieni kontaktissa olo ja seuraaminen käskytettynä. Pitänee yrittää muistaa treenata määrällisesti vähemmän kerrallaan, mutta panostaen nyt niihin juttuihin, joihin on tarve. Hyvä tulloo. 

Tara teki kolme seuraamiserää, joista eka super, tokassa himppa epävarmuuksia, kolmas taas hyvä. Ruuduissa olikin sitten omat hässäkät (ensin meni hypylle jonka lukitsi), sitten pari kertaa ohi eli yli, ja lopulta sitten pari ihan onnistunuttakin. Vahvisteltiin lähempääkin. Joka tapauksessa tiedän miksi se toimii kuten toimii, ja liiketta tulisi tehdä taas ahkerammin. Tunnari oli jees hyökkäystä lukuunottamatta. Kaukoissa kierrokset olivat miljoonasataviiskyt aluksi, ja vaikka jäin lähelle, ei pystynyt keskittymään. Mieli pysyi kuitenkin molemmilla hyvänä, ja saatiin ihan hyvin onnistunut treeni näistäkin lopuksi. Tara kyllä vaatii tavallaan aika paljon koekunnossa pitämistä. Esimerkiksi ruutu, luoksetulo ja kaukot kärsivät paljon (liian pitkät reagoinnit), jos niitä ei jatkuvaan tee. Seuraaminen, liikkeestä istuminen ja noudot taas menee treenimäärästä riippumatta.

Käytiin lopuksi tunnin lenkki. Tara ja Elsapa onnistuivat vähän ottelemaan lenkin alkuun. Juuri kun taas sanoin, että Tara ei örähtelystään huolimatta koskaan mene rajan yli. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun näin Taran olevan tosissaan yrittämässä antaa toiselle köniin, joskin se oli molemmilla enemmän sellaista rähinää ja meteliä kuin toiseen kiinni yrittämistä. Tämän jälkeen kyllä onnistuttiin heittämään koko lenkki ongelmitta, mitä nyt tyttöjen oli välillä pakko tunkea samaa hajua haistelemaan ja olla olevinaan.