Tokoteltiin tänään KTK:lla Marian kanssa.

Taran kanssa pureuduttiin heti siihen mihin piti, eli liikkeiden alkuja ja siirtymisiä. Nyt ne oli hirmu hyviä. Osaltaan varmaan tuttu kiva ihminen liikkurina ei aiheutakaan hämmästelyä, mutta rutiinit on rutiineja, joten jostain se pitää lähteä. :) Liikkeestä istuminen oli ainoa kokonainen liike - meni onnistuneesti. Ruutuun menoja tehtiin läheltä, ja ne oli edelleen innokkaita ja hyviä, eli mitään hässäkkää ei kokeella saatu aikaiseksi. Kauempaa kaksi lähetystä. Pitää niitä läheltä lähetyksiäkin tehdä sekä seisomasta palkaten, mutta ehkä yhtä paljon Taralle myös maahanmenoja, jolloin se ei sitten ihmettele miksi se käsketään kokeessa maahan. Tara on ehkä sellainen koira, joka tarvitsee myös näitä. Loppuun kaukoja. Uutena taktiikkana on nyt vahvistaa läheltä palkaten jokaisesta vaihdosta ja ottaa matkaa siinä sivussa. Pikkuhiljaa sitten otetaankin 2 vaihtoa ja palkka, ja jatketaan taas ykkösten palkkauksilla. Sitten vaikka 3 palkatta, ja ykkösiä perään. Ehkä se onkin yksi ongelman ydin, että palkkaan joko paljon, tai vetäisen koko setin ja pitkästä matkasta, eikä Tara varsinaisesti tiedä, tekeekö se oikein ja mitä sen pitäisi tehdä. Näin ollen en ilmoita sitä marraskuun kokeeseen, vaan aion nyt oikeasti opettaa sille nuo heikoimmat liikkeet, se on lupaus.

Taimin vuoron alkaessa taivas näytti siltä, että se repeäisi. Niinpä ajattelin ottaa melko pikaisen setin, ja loppupalkatkin unohtuivat jääkaappiin. Leikittiin aluksi, ja jatkettiin ruutuhommilla. Suoraan tyhjään, ja tällä kertaa ihan oikealle paikalle. Valmistelin ehkä vähän huonosti, ja Taimi vähän epäröi ja laukkasi normaalia hitaammin. Toinen tehtiin sitten alustalle, ja nyt kun liike oli jo tiedossa, vauhtikin oli kohdillaan. Muutama istumisen vahvistus, olivatkin tosi näpäköitä ja nopeita. Tunnarissa edettiin, kun väärinä oli Morriksen kerran käyttämät kapulat, ja omakin oli suht lyhyen aikaa hajustettu. Kolme varmaa oman tunnistusta, hiphei! Seuraavaksi uskallankin ottaa kokonaisena sitten, koska tässä ei ollut mitään epäselvää. Loppuun oli tarkoitus kokeilla uutta kaukotaktiikkaa. Harmi vaan se oikea loppupalkka jäi kotiin, ja kylmä sade alkoi piiskata, joten piti päästä nopeasti pois ja hosuttiin vaan jotain. Ei siis vielä varsinaisesti päästy uuden suunnitelman makuun. 

Kotona sitten Tomin avustuksella tehtiin kaukot, ja tekniikka oli varsin mallikasta, ja tyttö repeämäisillään liitoksistaan.. Vähän oli sivusuunnassa liikettä, mitä pitää tarkkailla nyt. Siltä voi myös vaatia nyt tarkkaa työskentelyä.