Käytiin kärttyämmä-Taimin ja Taran kanssa etsiskelemässä taas kadonneita henkilöitä Romon metsissä.

Taimille tehtiin ensin yksi haukku, kun tuota taukoa on muutama viikko kerennyt kertyä. Pari kymmenen haukun settiä irtosi hyvin helposti, ei ongelmia. Niinpä myös ohjeistin maalimiehen odottamaan haukkua. Taimi etsi hyvin, ja haukkui niin kuin pitikin. Hirmu kiva juttu. Pitää vaan alkaa vaihdella haukun pituutta, välillä lyhyempää, välillä reilusti pidempaa, ennen kuin Taimi oppii laskemaan kymmeneen, jota olen pitänyt nyt sellaisena tavoitemääränä. Kieli ulkona 


Taralla oli maalimies hirvitornissa, ei ole pitkään aikaan ollutkaan. Tara hoiti hommat ammattilaisen ottein ja hiffasi maalimiehen nopeasti sieltä korkeammalta. Intoa ja tarmoa olikin kivasti, kun ei olla paljon Taran kanssa mitään nyt tehtykään ja se on alkanut näkyä mm. rouvan innostuessa riehaannuttamaan Arvia ja Taimia hihnalenkeillä.