Lähikenttätreenit, minä ja Taimi. Asettelin luoksetuloa varten valmiiksi palkat niin ettei Taimi nähnyt. Eka pysäytys olikin huippubueno. Toisessa otin maahanmenoon saakka ja palkkasin itse. Seuraava olikin selkeästi aavistuksn hitaampi, mutta ei läpi sentään meinannut tulla. Siitä palkkasin itse taaksepäin, ja seuraava hyvä pysäytys taas takapalkalle. Vauhti kaikissa kova, eikä hiipunut yhtään ennakoinnin puolelle. Uskoisin, että vain kokemus tuo varmuuden ja mustavalkoisuus. Pitää miettiä etukäteen mitä odottaa, ja olla tiukkana siitä. Tunnaria otettiin ylipitkästä matkasta ja niin, että Taimi, tunnarit ja minä muodostettiin 90-asteen kulma. Se hjuva, no problemos. Loppuun keksitiin vielä kiva kaukoleikki lennosta.